Moottoriliiton suoran valmennustoiminnan painopisteet ovat moottorikerhoissa toimivien valmentajien lajivalmentajakoulutus, nuorten valmennusryhmät painottuen kansainvälisiä kilpailuja ajaviin, ja maajoukkuekilpailut sekä niihin valmentautuminen.
Moottorikerhojen, kuten muissakin lajeissa urheiluseurojen, rooli on ensiarvoisen tärkeä uusien harrastajien ohjaamisessa lajien pariin. Moottorikerhon valmennuksessa opitaan lajitaitoja, turvallista harrastamista ja kaikilla on mahdollisuus edetä tavoitteidensa mukaisesti. Moottorikerhojen valmennus mahdollistaa kilpailijoille lajissa tarvittavat tiedot ja taidot kehittyä kansallisella tasolla.
Moottorikerhojen yhteistoiminta, aluevalmennus, toimii kahdella tavalla. Mikäli alueen moottorikerhoissa on vähän harrastajia, eri ikäisiä ja tasoisia, mahdollistaa useamman moottorikerhon yhteisvalmennus valmennustoiminnan kaikille. Valmennusryhmät voidaan silloin myös koota paremmin samanikäisistä ja -tasoisista.
Toinen aluevalmennuksen muoto mahdollistaa kilpailevien kuljettajien tasoryhmien muodostamisen alueella, joissa moottorikerhoissa kerhovalmennus toimii hyvin ja aluevalmennusta ei tarvita siihen, että kaikille on valmennusta tarjolla. Tällöin aluevalmennuksen avulla on tarkoituksenmukaista tehostaa valmennusta pienemmälle osalle alueen kuljettajista. Tavoitteena voi olla kilparyhmien valmennus tai esimerkiksi kehittää kohti SM-tason kärkeä ja moottoriliiton valmennusryhmiin kohti kansainvälisissä kilpailuissa menestymistä.
Parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseksi urheilijalla on usein valmennuksen osalta toimiva taustaorganisaatio, jonka henkilöt omilla toiminta-alueillaan tekevät työtä auttaakseen urheilijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Huippu-urheilua ajatellen hyvin toimivan valmennusorganisaation henkilöt ovat henkilökohtainen valmentaja ja tai kerhovalmentaja, moottoriliiton lajivalmentaja sekä valmennuspäällikkö.
Ilman urheilijoita ei ole valmennusta. Valmennustyön ensisijainen tavoite on auttaa urheilijaa kehittämään ominaisuuksiaan ja suorituskykyään tavoitteidensa mukaisesti, aina kansainväliselle huipputasolle asti. Urheilijan osuus valmennuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeä. Urheilijan tavoitteet, ominaisuudet, tahto ja motivaatio ovat lähtökohdat valmennuksen tavoitteille ja toimintatavoille. Urheilijan tulee pystyä sitoutumaan tavoitteisiin ja kantamaan vastuu valmennusohjeiden toteuttamisesta ja jatkuvasta itsensä kehittämisestä.
Henkilökohtainen valmentaja ja/tai kerhovalmentaja suunnittelevat ja toteuttavat urheilijan päivittäisvalmennusta. Hän/he ovat mahdollisimman aktiivisesti läsnä päivittäisissä ja viikoittaisissa harjoituksissa ja vastaavat yleisen ja lajikohtaisen valmennustiedon ja taitojen opettamisesta urheilijalle.
Lajivalmentaja on lajiryhmän ja valmennuspäällikön nimeämä henkilö, joka suunnittelee, organisoi ja toteuttaa lajin valmennusryhmien leirejä sekä muuta lajin valmennustoimintaa yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Lajivalmentaja on mukana valitsemassa valmennusryhmiä ja tukee kansainvälisiä kilpailuja ajavien nuorten valmentautumista.
Valmennuspäällikkö vastaa eri lajien valmennusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä, maajoukkue- ja valmennusryhmätoiminnasta sekä järjestää lajivalmentajille toimintaedellytyksiä ja toimii kansainvälisen valmentautumisen tukena. Valmennuspäällikkö organisoi moottorikerhoille valmentajakoulutusta ja toimii yhteistyössä myös muiden valmennuksen sidosryhmien kanssa, kuten olympiakomitean, huippu-urheilun instituutin, urheiluakatemioiden, puolustusvoimien urheilukoulun, lajiliittojen, liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä urheiluopistojen kanssa. Valmennuspäällikkö tekee edustus- ja maajoukkuevalinnat yhdessä lajivalmentajien ja lajiryhmien kanssa, valmennusryhmävalinnat lajivalmentajien kanssa ja lajivalmentajien valinnat lajiryhmien kanssa. Valmennuspäällikkö hallinnoi moottoriliiton valmennus- ja maajoukkuetoimintaan vuosittain käytettävissä olevaa rahoitusta ja suunnittelee lajikohtaista budjetointia lajivalmentajien ja lajiryhmien kanssa. Valmennuspäällikkö käy valmennus- ja maajoukkuetoimintaan liittyvien asioiden valmistelut ja päätöksentekoprosessit läpi moottoriliiton hallituksen 1. varapuheenjohtajan kanssa, joka on mukana päätöksenteossa ja jonka vastuualueeseen hallituksessa kyseiset asiat kuuluvat.
Valmennusrahasto on paras tapa sekä urheilijalle että yhteistyökumppanille tehdä sopimus, yhteistyökumppanin maksaa rahat urheilijalle ja urheilijan nostaa toteutuneita kuluja vastaan raha itselleen.
Tutustu lisää alla olevan linkin kautta:
https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheilijat/valmennusrahasto/
Harjoitusohjelmia voi toteuttaa harjoituskauden, lajin, tason ja tavoitteiden mukaisesti. Ensin tulee miettiä, riittääkö nykytaso vai haluaako kehittää ominaisuuksia (esim. lajitaito, yleistaito, lajikunto, yleiskunto jne). Ominaisuuksia ylläpitäväksi harjoitteluksi riittää harjoittelu keskimäärin 1-3 x viikossa lähtötasosta riippuen. Harjoitusten kesto ja toiminnan laatu suhteessa ominaisuuksien tasoon vaikuttavat viikottaisen määrän lisäksi mahdollisiin muutoksiin ominaisuuksissa. Tehokkain tapa kehittää eri ominaisuuksia on rasittaa niitä säännöllisesti hieman enemmän kuin kuin niitä keskimäärin ns. normaalitilanteessa tulee käytettyä. Harjoittelun periaatteena ei kuitenkaan päde - mitä enemmän, sen parempi - vaan nopeimmin kehittyäkseen rasituksen ja levon tulee olla tasapainossa ominaisuuksien lähtötason kanssa. Kokonaisrasitusta voidaan tietyt lainalaisuudet huomioiden säädellä harjoittelun määrän ja laadun avulla. Paras tapa määrittää sopivat harjoitusmenetelmät on testata ominaisuudet ja tehdä ohjelma tulosten mukaan. Harjoitella voi myös tehokkaasti kokeilemalla erilaisia harjoituskokonaisuuksia, joiden avulla oppii arvioimaan itselleen sopivat menetelmät tavoitteiden mukaisesti. Harjoitusvaikutuksen tunteminen on muutenkin tärkeää harjoittelun onnistumiseksi.
Löydät harjoitusohjelmat linkin takaa.
Lajikohtaiset valmennusohjelmat päivittyvät pian!
Harjoituskausien ajoittaminen vaihtelee hieman kilpailukauden mukaan myös saman lajin ajajilla. Pääasiassa harjoituskaudet jakaantuvat ajoitukseltaan kesä-, talvi- ja ympärivuotisiin lajeihin. Seuraavassa on lajeittain yleisten kilpailukausien mukaan tehty jaottelu harjoituskausista ja niiden tavoitteista.
Peruskuntokausi 1 (PKK 1) marras – joulukuu (6-8 viikkoa)
Peruskuntokausi 2 (PKK 2) tammi – helmikuu (6-8 viikkoa)
Kilpailuun valmistava kausi (KVK) maalis - huhtikuu (4-8 viikkoa)
Kilpailukausi (KK) touko – syyskuu
Lepokausi (LK) loka-marraskuu (2-4 viikkoa)
Peruskuntokausi 1 (PKK 1) kesä – heinäkuu (8-10 viikkoa)
Peruskuntokausi 2 (PKK 2) elo – syyskuu (6-8 viikkoa)
Kilpailuun valmistava kausi (KVK) loka - marraskuu (4-8 viikkoa)
Kilpailukausi (KK) joulu – huhtikuu
Lepokausi (LK) toukokuu (2-4 viikkoa)
Peruskuntokausi 1 (PKK 1) loka - marraskuu (4-6 viikkoa)
Kilpailuun valmistava kausi (KVK) joulu - tammikuu (2-4 viikkoa)
Kilpailukausi 1 (KK) tammi - maaliskuu
Peruskuntokausi 2 (PKK 1) maalis - huhtikuu (2-4 viikkoa)
Kilpailuun valmistava kausi (KVK) huhti - toukokuu (2-4 viikkoa)
Kilpailukausi (KK) touko – syyskuu
Lepokausi (LK) loka-marraskuu (2-4 viikkoa)
Päätavoitteiden lisäksi tulisi perusominaisuuksia harjoittaa tasapuolisesti niiden ylläpitämiseksi. Peruskuntokaudella harjoitukset ovat määräpainoitteisia ja kuormitus on progressiivisesti nousevaa. Kilpailuun valmistavalla kaudella tehot harjoittelussa nousevat huomattavasti ja kilpailukaudella on huolehdittava siitä, että kilpailuissa on aina palautuneena harjoittelusta.
PKK 1 Peruskestävyyden ja perusvoiman kehittäminen, ajotuntuman ylläpito, lihaskoordinaation ja liikkuvuuden kehittäminen
PKK 2 Kestävyyden eri osa-alueiden kehittäminen, voima- ja lihaskestävyyden kehittäminen, lihaskoordinaation ja liikkuvuuden kehittäminen, ajotuntuman lisääminen
KVK Ajokestävyyden, -nopeuden ja -tekniikan kehittäminen
KK Kilpailulliset tavoitteet, perusominaisuuksien ylläpito, pitkän kilpailukauden aikana on myös hyvä pitää ajo- ja perusominaisuuksia kehittävä/-iä jakso/-ja
LK Kauden analysointi ja seuraavan kauden suunnittelu. (tavoitteet, testit, leirit, kausijako), sopimusten hoitaminen ja sponsoreiden muistaminen ym., harjoittelua ilman ohjelmaa. tehostettu lihashuolto
Valmennusryhmät ovat osa huippu-urheiluvalmennusta. Valmennusryhmien tavoitteena on auttaa nuoria kuljettajia kehittymään kohti menestystä kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmennusryhmäurheilijat ovat keskimäärin noin 14–20-vuotiaita lajista riippuen.
Valintakriteereissä painotetaan aiemman kilpailumenestyksen lisäksi kuljettajien itsensä asettamia kansainvälisiä tavoitteita urheilu-uralleen tulevaisuudessa ja suunnitelmia tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmennusryhmävalinnat tehdään kerran vuodessa ja kauden aikana uusia ajajia voidaan kilpailutulosten perusteella kutsua ehdolle ryhmiin. Valmennusryhmien toiminta painottuu valmennusleireihin.
Valmennusryhmillä on tällä hetkellä valmiudet toimia motocrossissa, trialissa ja snowcrossissa. Valmennusryhmien koko ja toiminta muotoutuvat lajikohtaisten toimintasuunnitelmien ja kuljettajien tason, iän ja kilpailusuunnitelmien mukaisesti.
Valmennusryhmille järjestetään lajivalmentajien toteuttamana harjoitusleirejä, joissa kartoitetaan kuljettajien ominaisuuksia, opetetaan laadukkaaseen harjoitteluun ja ohjataan omatoimisen harjoittelun tavoitteita siten, että ajotaidot ja tukiominaisuudet kehittyessään mahdollistavat menestymisen kansainvälisissä kilpailuissa. Tämän onnistumisen avainasemassa on urheilijan sitoutuminen tavoitteen mukaiseen harjoitus- ja kilpailutoimintaan ja lisäksi hänen taustajoukkojensa sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen sekä mahdollistamaan muut tärkeät asiat, kuten harjoitus- ja kilpailutoimintaan tarvittavat välineet ja talousresurssit.
Suomen Moottoriliitto järjestää valmentajakoulutusta Suomalaisen valmentajakoulutus- ja valmennusosaamisen mallin mukaisesti.
Valmentajakoulutusten sisällöt ohjaavat aloittelevan ohjaajan ja valmentajan lajivalmennuksen pariin, tarjoavat ohjeistuksen ja valmiudet harjoitusten ohjaamiseen ja siitä vähitellen edeten jopa huipputason urheilijoiden valmentamiseen.
Valitse itsellesi sopiva moottoriurheiluvalmentajan koulutuspolku ensimmäisestä tasosta valmentajan ammattitutkintoon.
1. tason valmentajakoulutus
Turvallinen ja mielekäs harrastaminen, samoin kuin kilpaurheilussa kehittyminen, huippu-urheilusta puhumattakaan, nojaa valmennustyöhön niin moottorikerhoissa kuin vanhempienkin toimesta lapsille, nuorille, kilpailijoille sekä aikuisharrastajille.
Laadukkaan moottoriurheiluvalmennuksen kulmakivenä on koulutus ja sitä kautta ajantasainen yleinen sekä lajikohtainen valmennustietous.
Suomen Moottoriliiton seuraava 1. tason valmentajakoulutus alkaa 1.-3.11.2024 Vierumäellä. Koulutukseen sisältyy kaksi lähijaksoa, joista toinen on 10.-12.1.2025 myös Vierumäellä.
Koulutus sopii sekä aloitteleville valmentajille ilman omaa ajokokemusta ja myös kokeneemmille kuljettajille, joilla ei ole valmentamiseen koulutusta.
Valtakunnallisen ensimmäisen tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuskokonaisuuden tavoitteena on luoda ohjaajille ja valmentajille perusta harjoitusten laadukkaaseen toteuttamiseen lajista ja harrastajien ikä- ja osaamistasosta riippumatta. Koulutuskokonaisuus (n. 50 h) koostuu kahdesta lähijaksosta sekä niihin liittyvistä itsenäisistä opinnoista.
2. tason valmentajakoulutus
Lajiliittojen koulutukset etenevät järjestyksessä. Kakkostason koulutuksen edellytyksenä on ykköstason koulutuksen suorittaminen tai vastaavan osaamisen todentaminen.
Kakkostason koulutuksen tavoitteena on, että valmentaja pystyy toteuttamaan suunnitelmallisen harjoitusvuoden tai – kauden. Ykköstason harjoituskerroista edetään siihen, miten suorituskyky kehittyy pidemmällä aikavälillä ja lajivalmennuksen osalta keskitytään myös tarkemmin lajitekniikkaan ja sen harjoittamiseen radalla/reitillä oikeissa olosuhteissa, lajitekiikkaan sekä lajiominaisuuksien harjoittamiseen. VOK- perusteet koostuvat kolmesta isosta kokonaisuudesta: Valmentajana ja ohjaajana toimiminen, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet sekä eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus.
Kolmen kokonaisuuden sisällä kakkostason tavoitteet etenevät kohti yksilöllisempää ja suunnitelmallisempaa valmennusta. Tavoitteina on yksilön valmentaminen osana ryhmää, tavoitteellinen harjoittelu sekä ohjaaminen liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan.
Koulutus järjestetään kolmena viikonloppuna. Lähijaksot ovat perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 16 asti 29.11.-1.12.2024 ja 17.-19.1.2025 ja 23.-25.5.2025. Koulutuskokonaisuus etätehtävineen on laajuudeltaan noin 100 tuntia.
Lue linkistä lisää valmentajan ammattitutkinnon suorittamisesta Vierumäellä.
Valmentajan ammattitutkinto, taitolajit/moottoriurheilu
Nyt huippuvalmennusta ja leiritystä Vierumäellä kaudelle 2024–2025!
Kauden 2023–2024 leiritykset päättyivät juuri Vierumäellä ja kauden 2024–2025 haku on käynnissä nyt!
Leirit on tarkoitettu eritasoisille yläkouluikäisille tytöille ja pojille, jotka kilpailevat Suomen Moottoriliiton alaisissa lajeissa! Leiritykset ovat osa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Leirit on toteutettu yhteistyössä Vierumäen urheiluopiston kanssa.
Tälle jatkumona löytyy toisen asteen leiritys, jonka tavoitteena on tarjota nuorille urheilijoille tukea kokonaisvaltaiseen urheilijaksi kasvamiseen. Toisen asteen leiritys vie urheilijan uraa kuitenkin vielä sille nextille levelille.
Leiritysten tavoitteena on tarjota nuorille urheilijoille tukea kokonaisvaltaiseen urheilijaksi kasvamiseen.
Haku leireille on käynnissä nyt! Lue lisää osoitteista https://vierumaki.fi/moottoriurheilu-ylakoululeiritys ja https://vierumaki.fi/moottoriurheilu-toinen-aste ja tule mukaan!
Katso videolta tunnelmia kevään leirityksistä!
Urheilijan polku -termi tarkoittaa sitä yksilöllistä reittiä, jolla kuvataan urheilijan matkaa lapsuudesta aina urheilu-uran päättymiseen ja sen jälkeiseen aikaan. Urheilijan polku keskittyy pitkäjänteisen kehityksen rakentamiselle lyhytjänteisen tulosorientoituneisuuden sijaan.
Moottoriurheilijan polun tarkoituksena on luoda hyvä kuva urheilijan kehittymisestä eri kehitysvaiheissa huomioiden ikä, kasvu ja lajissa kehittymiseen tarvittavat ominaisuudet sekä ympäristötekijät. Lapsen ja nuoren kehittymisessä on huomioitava yksilöllisyys. Moottoriurheilijan polku on keskimääräinen kuvaus vaiheittaisesta kehityksestä, yksilöllisiä eroja saattaa ilmetä biologisten kasvuerojen vuoksi. Malli käyttää kehityspolun havainnollistamiseksi ohjeellisia ikäluokituksia, huomio tulee kuitenkin pitää kehitysvaiheiden sisällöissä iän sijasta. Luonnollinen kehittyminen tapahtuu eri ihmisillä eri aikaan, eikä sitä voi, eikä olisi tarpeenkaan muuttaa. Sen vuoksi iät ja kuvatut asiat ovat viitteellisiä ja niitä tulee soveltaa yksilöllisyys huomioiden. Kehittyminen on liukuvaa, ei portaittaista etenemistä ja harjoittelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on aina ensisijaisesti huomioitava yksilön sen hetkiset ominaisuudet laajana kokonaisuutena. Kehittyvän urheilijanuran tulisi silti edetä nousujohteisesti hyödyntäen ja mukaillen urheilijan polun malleja eri asioiden osalta iästä riippumatta. Ominaisuuksien voimakkaimman kehitysvaiheen jälkeenkin ominaisuuksia voi edelleen kehittää.
Urheilijan polku on lajin kannalta kansallisesti tärkeä sillä sen avulla luodaan punainen lanka – yhtenäinen käsitys – urheilijan kehitysvaiheista, joka mahdollistaa yhtenäisen toimintamallin rakentumisen. Yhtenäisen kehitysmallin kautta luodaan vahva valmennuskulttuuri juniorista aikuisiän ammattilaisuuden kautta elämäntapaharrastajaksi asti.
Urheilijan polku toimii hyvänä tukena moottorikerhojen toiminnan suunnittelussa. Urheilijan polku kuvaa tavoitteellista sisällöllistä kokonaisuutta sekä ottaa myös kantaa lajin kustannuksiin. Polun tarkoituksena ei ole asettaa rajoituksia vaan tarjota ohjeellinen näkökulma ja toimia punaisena lankana harjoitussisältöjen rakentamisessa.
Koulutukset on tarkoitettu kaikille urheilijoille, valmentajille, huoltajille ja urheilun parissa toimiville. Koulutuksen voi suorittaa joustavasti oman aikataulun mukaan ja koulutuksen suorittajalle toimitetaan stipendi todistukseksi hyväksytystä koulutuksesta.
Käy päivittämässä oma tietosi antidoping-asioissa!
SUEKin Puhtaasti paras ja Reilusti paras -verkkokoulutukset
Tästä alta löytyy materiaaleja moottoriurheilijan poluista.
Suomen Moottoriliitto järjestää valmentajakoulutusta suomalaisen valmentajakoulutus- ja valmennusosaamisen mallin mukaisesti.
Valmentajakoulutusten sisällöt ohjaavat aloittelevan ohjaajan ja valmentajan lajivalmennuksen pariin, tarjoavat ohjeistuksen ja valmiudet harjoitusten ohjaamiseen ja siitä vähitellen edeten jopa huipputason urheilijoiden valmentamiseen.
Valitse itsellesi sopiva moottoriurheiluvalmentajan koulutuspolku ensimmäisestä tasosta valmentajan ammattitutkintoon.
